PIKKUNEITI 2,5KK

Tyttö on kehittynyt nyt ihan hirveää vauhtia ja luulen hänen tekevän myös jo hampaita. Neiti oppi kääntymään viikko sitten selältä vatsalle. Kääntymistä on kiva harrastaa juurikin aamuyön pimeinä tunteina jolloin hermostutaan kun nukkuva äiti on tiellä tai mahalle päästyä ei halutakaan olla mahallaan, mutta ei vielä osata kääntyä takaisin selälleen.

Neiti hakee usein katsekontaktia, juttelee paljon sekä tykkää venyttää äänteitä samalla kulmiaan kohotellen. Todella ilmeikäs typy niin sukulaisten kuin neuvolatädinkin mielestä. Kirjoja tykkää jo katsella kovasti sekä kurotella kuvia kohti. Välillä tyttö viihtyy leikkimatolla puolikin tuntia itsekseen kirjan parissa kunhan äiti kääntää välillä sivua :) Leikkimaton ohi menevä koira saa myös joka kerta ison hymyn.

RISTIÄISTEN SUUNNITTELUA

Ihan ensimmäiseksi toivotan kaikille rauhallista Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivää! :) Tämä juhlavuosi näkyy myös aavistuksen meidän ristiäisissä tytön ollessa yksi juhlavuoden vauvoista. Ristiäisissä on tarjolla Fazerin Suomi 100v. konvehteja ja tyttö on saamassa muutaman Suomi 100- esineen muistoksi syntymävuodestaan.

Mitä itse ristiäisiin tulee niin jo raskaana ollessani rikkinäinen puhelin miehen suvussa toimi erinomaisesti - sain kuulla, että meillä olisi ristiäiset Espanjassa (miehen isä asuu Espanjassa). Ristiäisten ja nimen perään kyseltiin jo heti vauvan synnyttyä, mutta oltiin niin ikäviä, että vaikka vauva syntyi jo syyskuun lopussa päädyttiin pitämään ristiäiset vasta joulukuussa ja nimikin visusti salassa...hehe. Raotetaan nyt kuitenkin vähän sunnuntain juhlaa sekä sitä tulevaa nimeä ;)

ISYYSPAKKAUS - NOW PANIC AND FREAK OUT!

Isä- teema jatkuu vielä tämän postauksen verran Nurren synttäreiden kunniaksi - vuorossa on isyyspakkaus! Isänpäivälahja oli meillä melko pieni siitä syystä, että Nurre sai tosi kattavan isyyspakkauksen mun jäädessä äitiyslomalle. Isyyspakkaus on siis yleensä äidin tuoreelle isälle kokoama "selviytymispakkaus", joka annetaan ennen lapsen syntymää, syntyessä tai juurikin isänpäivänä jos sen antaminen on jäänyt aiemmin väliin.

Halusin ehdottomasti tehdä Nurrelle tällaisen, koska kyseessä kuitenkin ensimmäinen lapsi ja kaikki tuleva uutta ja jännää. Tämä mun kokoama paketti toimi ikäänkuin pienenä esimakuna tulevasta - siitä mitä vauva tarvitsee ja mitä hänen kanssa voi tehdä itse isän hyvinvointia unohtamatta :) Meidän vauvalla on paljon pupu- juttuja joten paketista löytyi myös paljon pupu-teemaan sopivia juttuja.

ENSIMMÄINEN ISÄNPÄIVÄ

Kävin pikkuneidin kanssa etsimässä Itiksestä lahjaa paria päivää ennen isänpäivää. Hakusessa oli jotain pientä, koska marraskuuhun meillä osuu vuosipäivä (olemme olleet jo yhdeksän vuotta yhdessä!) ja Nurren synttärit. Koska isi on kunnon kahvisieppo niin valittiin lahjapussiin Pentikin suklaa-chilikahvi. Lahjan ollessa yhtä pieni kuin antajansa tehtiin vauvelin kanssa isille vähintäänkin yhtä kiva kortti ettei lahja jäisi liian pikkuruiseksi.

Papan korttiin painettiin vauvan jalanjälki ja otettiin samalla vauvakirjaan sekä käden, että jalankuva. Voin kertoa, että oli hiukka haastavaa tommosen kuusiviikkoisen touhottajan jalkaa maalata vesivärillä ja painaa edes etäisesti jalkaa muistuttava kuva pahville. Sekin varmaan kertoo jotain, että Roxie kerkesi nuolemaan sinistä vesiväriä sillä välin suoraan paletista.

Isin korttiin painettiinkin sitten jotain speciaalimpaa...

PIKKUNEITI 1KK

Neiti Nugetin kanssa tuli yhteiseloa viime viikolla vasta kuukausi täyteen, mutta tuntuu kuin hän olisi ollut meidän perheessä aina. Kuukaudessa tyttö on kasvanut pituutta jo melkein viisi senttiä ja vaihdettiin reilun kolmen viikon paikkeilla vaatekoosta 50 kokoon 56 :) Paino tulee pikkasen perässä keskikäyrän alapuolella siitäkin huolimatta, että tämä hoikka neiti on maitobaarin vakioasiakas suurimman osan päivästä.

Vaikka vauva on vasta kuukauden vanha unohdan usein tämän seikan neidin ollessa hereillä, koska hänellä on ollut syntymästä asti todella valpas ja tarkkaavainen katse. Nukkuessaan hän kuitenkin näyttää aina yhtä pikkuruiselta kuin syntyessään. Pienestä ja viattomasta ulkomuodosta huolimatta tästä nyytistä on kehkeytymässä melkoinen sähikäinen...

VAUVA ON TÄÄLLÄ!

Meidän ihana pieni perätilan tyttö syntyi kaksi viikkoa sitten 27.9 rv 39+1. Chikalla oli ollut illalla epilepsian oloista nykimistä, jonka takia Nurre oli käynyt lainaamassa äidiltään auton jos joudutaan yöllä lähtemään eläinlääkäriin. Eläinlääkärin sijasta tulikin lähtö synnärille eikä koiralla onneksi ollut enää mitään oireita sen jälkeen kun Nurre oli hakenut auton.

Synnytys lähti siis käyntiin yöllä spontaanisti vesien menolla supistusten pian seuratessa perässä. Oltiin pari päivää aikaisemmin käyty Ikeassa ja tarkoitus oli seuraavana päivänä aloittaa vaatehuoneen myllääminen uuteen uskoon uudella hyllyjärjestelmällä. Jotenkin arvasin, että kun on jotain suunniteltu niin neiti päättää saapua juuri silloin maailmaan. Synnytys eteni hyvin ja kestoksi merkattiin noin 14h joista ponnistusvaihe 20 minuuttia.

PERÄTILAN KÄÄNTÖYRITYS

Eilen oli jännä päivä kun menttin Nurren kanssa Naistenklinikalle ulkokääntöön rv 36+2. Ulkokäännössä lääkäri koittaa siis kääntää perätilavauvan vatsan päältä käsivoimin raivotarjontaan pää alaspäin. Olin ennakkoon lukenut ihmisten kokemuksia ulkokäännöstä ja kokemukset vaihteli tosi paljon - joillain oli sattunut hirveästi ja osalla ei ollenkaan. Itse vauvan kääntymiselle oli noin 50% mahdollisuus, joten mielestäni se oli ihan hyvä onnistumisprosentti, jotta kääntöä kannatti lähteä yrittämään.

Ensin mut pistettiin käyrille, jossa seurattiin vauvan sykettä. Neiti Nugetin sykkeet olivat siellä 130-150 välillä, mitkä olivat tosi hyvät. Hetken käyrillä oltuaan neiti alkoi kuitenkin myllyttämään vatsavyössä ollutta anturaa eikä käyrää piirtynyt välillä ollenkaan ja silloinkin kun jotain näkyi huitelivat sykkeet korkeimmillaan jopa luvussa 190! Kätilö katseli Nugetin nyrkkeilymatsia hetken ihmeissään ja toivotteli onnea tulevan jälkikasvun temperamentin kanssa :P

Koska vauva selkeästi oli hyvissä voimissa lähdettiin tutkimaan täyttyykö muut edellytykset käännökselle. Tässä vaiheessa huoneessa oli jo kätilön lisäksi myös lääkäri ja kandi. Saatiin vihreää valoa - lapsivettä oli hyvin ja istukka takana. Ainoa miinuspuoli oli, että vauvan pylly oli jo laskeutunut niin alas lantioon kuin mahdollista ja neiti istunut kuin tatti masussa viimeiset 3kk. Kääntöä lähdettiin kuitenkin yrittämään.